Pahoittelen jo tässä surkeita skannauksiani, ei pitäis ikinä piirtää A4 isommalle paperille kun aikoo skannata.. Ja muutenkin aika epäselvää.

Nauttikaa siis. :D

(Soitin tutulle jonka kyydissä OIS VOINUT päästä.)

(Mikä oli tietenkin erittäin viisas päätös noin yöllä..)

Jonkin ajan päästä:

Teksti: Okei, jos tästä menis muitakin ku takseja, vois jopa onnistua. Ei tuu mtn.

(Ehkä rupesin myös ajattelemaan vähän tarkemmin vaakaa jossa olis oma turvallisuus ja se, että äiti näkee "vähän" vaivaa. )

Äiti oli kyllä ihan lupas tulla hakee, ei valittanut edes. Jotenkin se kuitenkin lisäs huonoa omatuntoa.

No, kävelin sitten sinne kirkolle ja jäin odottelemaan siinä sitten äitiä.

Se jäi siihen, ja alko hirvee tentti kaiken maailman asioista. Yleensä kysymyksiä mihin tarvi vastata numeroilla. (Kaikkeen mäkin kiinnitän huomiota.)

Kaapin kokoinen expoikaystävä oli toinen huolenaihe, mikä tietenkin "sattumalta" multa löyty.

Teksti: Apua. Kohta se lähtee ja kantaavaan mut kotiinsa tai jonnekin. -Noin vaan. Auttaisko huutaa?

Joo, vois kysyä et miten mä päädyn tällasiin tilanteisiin. Voin kertoa - ei hajuakaan.

Ja odottakaahan jos jaksan piirtää pari tapausta Espanjan matkalta. Ehkä. Joskus.